Kun viime heinäkuussa suljin viimeiset Sunny´s myymälät, olo oli samaan aikaan haikea mutta helpottunut.

Olen maahantuonut naisten muotia vuodesta 2004 Pariisista, Milanosta ja Usasta. Olen saanut kiertää suurimmat muotimessut, koluta Pariisin kadut sataan kertaan ja tutustua matkan aikana uskomattomiin ihmisiin.

Kun perustin Sunny´sin ja aloin kiertää messuja, minun unelmani oli vaateketju & 10 myymälää. Rakastan vaatteita ja kaupankäynnin olen varmaan äidin maidossa saanut lahjaksi. Olen viidennessä polvessa yrittäjä, joten pitkät työpäivät & yrittäjän vastuu ei ole koskaan pelottanut. Päinvastoin se kiehtoi jo hyvin nuorena. Yrittäjänä olin toiminut kaupanalalla jo ennen kun päätin keskittyä vaatteisiin.
Kovalla työllä ja yrittämisellä meillä oli parhaimmillaan se 10 myymälää. Kauppakin kävi mukavasti ja asiakkaat oli tyytyväisiä.
Olen aina jaksanut uskoa unelmiini ja kulkenut pää pilvissä mutta kuitenkin jalat maassa. Joten kun kauppa alkoi hidastumaan syystä tahi toisesta, laitoin ovia kiinni ja teimme erilaisia korjausliikkeitä.
Pari vuotta sitten haistoi sen, että jotain suurta muutosta kaupankäynnissä on. Aloimme tekemään rajumpia muutoksia, jotta saimme säilyttäneeksi työpaikat vielä olevissa myymälöissä.
Kuitenkaan tulot eivät riittäneet kuluihin kannattavalla tavalla. Viimeiseen 2 vuoteen en nostanut itselleni edes palkkaa.
Kun menot ylittävät kulut on kauppa kannattamatonta. Tietenkään se ei ihan näin yksioikoista ole mutta tiivistettynä juurikin näin.

Olen todella kiitollinen että sain tuon unelman käydä loppuun asti. Olen super kiitollinen että pystyin hoitamaan kaikki vuokrasopimukset loppuun ja myös kaikki työntekijät saivat palkkansa. Olen äärettömän kiitollinen ihanille työntekijöille, jotka jaksoivat tsempata loppuun asti, vaikka tiesivät että työt loppuvat.

Kun heinäkuun viimeinen päivä laskimme Kuopiossa viimeisen Sunny´s -kyltin alas ja katsoin kylttiä oli samaan aikaan hyvin haikea mutta onnellinen olo.
Rehellisesti sanottuna helpottunut.
Olin kuitenkin ns. luopumistuskaa käynyt kahden vuoden ajan läpi. Olin käynyt kaikki tunteet läpi voiton tunteesta epäonnistumiseen.

Mitä on epäonnistuminen ?

Sain 12 vuoden ajan kiertää maailmaa, tehdä kauppaa, ostaa lavatolkulla vaatetta, matkustaa, tehdä näytöksiä, tutustua erilaisiin ihmisiin,  ja työllistää parhaimmillaan kymmeniä ihmistä suoraan ja välillisesti.  Minun unelma oli vaateketju ja minä sain sen.

Kun kauppa alkoi takuta, tein erilaisia korjausliikkeitä joilla pienennettiin kuluja. Olin rehellinen työntekijöille koko ajan tilanteesta. Tein kaikkeni ja usein jopa melkein ”taikatemppuja” että yritys pysyi hengissä ja selvisi kaikista laskuista. En surkeimmalla hetkelläkään pistänyt päätä piiloon tai lakannut vastaamasta puheluihin. Jos raha ei riittänyt johonkin laskuun, otin luurin käteen ja soitin reippaasti laskun lähettäjälle ja pyysin maksuaikaa. Olen huomannut, että monesti kun  haasteet käyvät suuriksi ja tuntuvat ylitsepääsemättömältä, on joillekin hyvin haastavaa myöntää se. Tällöin saattaa tulla mielestäni ns. turhia  maksuvaikeuksia. Jokaisen tilanne on erilainen, enkä ketään halua tällä sanomisella tuomita. Haluan omalla esimerkillä kertoa, että kaikesta selviää, kun vaan oma päänuppi pysyy kunnossa.

Kun kävin keskustelua itseni kanssa olenko epäonnistunut,  kävin läpi koko yrityksen historian läpi. Toki löysin monta asiaa, jotka olisin tehnyt toisella tavalla, nyt käytössä olevan tiedon varassa. Mutta sitä ei voinut tietää silloin, kun päätökset teki. Sillä kenelläkään ei ole sitä kristallipalloa, millä voi tulevaisuutta ennustaa tarkasti. Tulin päätökseen että minä onnistuin kuitenkin. Minä sain elää oman unelmani loppuun asti. Minä sain ne 10 myymälää ja minulla oli pitkän aikaa hyvinkin tuottoisa vaatekauppa. Kaiken tämän jälkeen, minä sekä yritys ollaan edelleen terveitä ja hengissä 😉

Kuka määrittelee epäonnistumisen ?

Me elämme kuitenkin tätä elämää itsellemme. Vain minä itse, voin tuomita itseni epäonnistuneeksi tai vapauttaa itseni negatiivisista ajatuksista. Kun päätän olla onnellinen ja kiitollinen, siitä mitä olen saanut tehdä ja kokea, osaan myös ottaa asioista opikseni. Edelleen minun on helpompi hengittää ja olla, kun käännän tämänkin episodin elämässäni myönteiseksi asiaksi. Kukaan ei voi minulta pois viedä koettuja asioita, matkoja ja hetkiä. Joten olen taas henkisesti paljon rikkaampi vaikka sinne pussin pohjalle jäi tällä kertaa vähemmän kolikkoja.

Olen saanut parhaimman koulutuksen kaupankäyntiin, myyntiin ja markkinointiin. Sillä minä olen tehnyt, elänyt , hengittänyt ja nähnyt tulokset  yli 20 vuoden ajan kolmen yrityksen kohdalla (joista kaikki edelleen hengissä). Olen välistä kantapään kautta oppini saanut.  Näitä oppeja ei valitettavasti aina lukemalla opi. Nämä 13 vuotta vaatealalla myös johdatti minut Miss Suomi- kilpailun pariin. Olen aloittanut ”urani Missikeisarinnana ” sponsorina kilpailulle. Olen tuottanut useita tapahtumia, kiertueita ja päässyt luennoimaan täysille saleille. Olen ennenkaikkea löytänyt tämän matkan aikana itselleni uuden uran. Kaikilla tasoilla mitattuina koen itseni onnekkaaksi ja onnistuneeksi.

Ei sillä ole väliä miten kaadut mutta sillä on väliä miten nouset ylös.

Tätä lausetta käytän useilla eri luennoillani. Tämä käy niin esiintymiseen kuin elämään. Jos kaadut muotinäytöksessä lavalla, sinun on noustava ylös. Kun teet sen taidolla, saatat jäädä parhaiten ihmisten mieleen ja kääntää kaatumisen voitoksesi. Ihan samalla tavalla elämässäkin tulee niitä kaatumisia ja kuoppia. Jos jää sinne kuoppaan makaamaan, menee aikaa hukkaan ja olo on surkea. Kun päättää nousta ylös ,voi seuraavassa hetkessä olla taas ”voittaja ”.

Elämässä tulee, valitettavasti, takaiskuja meille kaikille. Kun yritys sakkaa ja tulee niin sanotusti turpaan urakalla, tuntuu että ei mikään onnistu, vaikka mitä tekisi. On tärkeää osata viheltää peli poikki ja pyytää myös apua, jos omat voimat eivät riitä.

Myönnän, ettei tämä ole kuitenkaan helppoa ollut. Vaikka joskus ulospäin se on saattanut siltä näyttääkin. Välistä on tuntunut että pää räjähtää kirjaimellisesti. Myönnän että myös minulle tuli aamuja, jolloin olisin vaan halunnut painaa pään peiton alle ja jäädä sinne ikuisiksi ajoiksi.  Mutta minulle se ei ollut vaihtoehto. Minä päätin jo nuorena, että minä selviydyn.

Ajatuksen voima on uskomaton. Meistä jokainen  ( terve ihminen ) pystyy ajatuksen voimalla päättämään oman mielen kulun. Onko se päivä huono vai hyvä.  Joten heikompinakin aamuina ja hetkinä löysin itsestäni voiman etsiä aina edes sen yhden syyn olla kiitollinen ja onnellinen. Elämässä on aina jotain mistä olet onnellinen.  Tämä auttoi nousemaan ylös ja tarttumaan tehtäviin.

Melkein vuosi on kulunut ja nyt voin rehellisesti sanoa että olen taas voimissani. Olen  intoa täynnä uusista upeista asioista ja töistä elämässäni. Minulla on taas virtaa ja intoa tehdä ihan mitä vaan. Kolikoita alkaa taas kertyä pussiin ja asiat järjestyy.  Kaikesta selviytyy, kun muistaa olla  positiivisella asenteella liikenteessä 🙂

Ollaan armollisia itsellemme jotta voimme olla armollisia myös muille.

Rauhaa ja Rakkautta ,

Sunneva

 

Iltalehti kirjoitti   aiheesta syksyllä ihan kauniisti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

7 Comments

    1. Kiitos paljon kommentista 🙂
      Iloa ja aurinkoa elämääsi,
      Sunneva

  1. Olipa aidon tuntuinen kirjoitus.
    Pisti ajattelemaan omaakin asennetta 🙂

  2. Olin vuosia Ideaparkin Sunny´sin asiakas ja jäi kyllä ikävä vaatteita ja mahtavaa palvelua 🙁
    Toivottavasti joskus vielä niitä saadaan lisää…

    1. Oiii ihana kuulla. Ehkä vielä jonain päivänä 😉

Kommentointi suljettu