Kotoilua, koronaa ja kuumia aaltoja

Olen hyvin hämmentynyt siitä kuinka vähän kuumista aalloista saatikka vaihdevuosista puhutaan ääneen. Pari päivää googletin ja luin aiheesta lähes kaiken mitä löysin. Päällimmäisenä viestinä jäi mieleen ettei menopaussi oireista juurikaan puhuta ääneen. Luin jopa muutaman artikkelin juurikin häpeästä, joka mielletään oireisiin ja oireista puhumiseen. Herää kysymys, MIKSI ?

Infoa toki saa erilaisilta sivustoilta mutta ns. vertaistuki/kokemuspohjaisia kirjoituksia ei juurikaan löydy. Onko se meille + 40 -vuotiaille naisille niin pelottavaa myöntää että kroppa vanhenee ? Ehkä suurin pelko on kuitenkin se, miten muut reagoi jos puhun aiheesta?  Eihän vaihdevuodet tarkoita sitä, että pitäisi piiloutua maailmalta tai pitäisi jotenkin alkaa elämään eri tavalla. Minä olen minä tänään ja huomennakin, vaikka minun kroppa tekee omia temppujaan. Olen juuri niin ”vanha” tai niin ”nuori” mieleltäni kuin itse päätän olla.

Fakta: Lähes jokainen nainen elämänsä aikana kohtaa väistämättä nämä oireet.  Terveyskirjasto : Menopaussi on suomalaisella naisella keskimäärin 51 vuoden iässä ja suurimmalla osalla naisista 45:n ja 55:n ikävuoden välillä, mutta vaihtelu on jopa 40:stä 60:een ikävuoteen.

Vaihdevuodet oli minullekin iskostunut päähän ns. mummotautina. Ja nyt olen itse siinä iässä enkä todellakaan koe olevani vanha, ainakaan siinä mielessä miten mummo sanan joskus mielsin. Se, miten itsekin olen vaihdevuodet määritellyt omassa päässä, on viimeisen vuoden aikana heittänyt kuperkeikkaa. Onko meillä yhteiskunta, joka ihannoi niin paljon nuoruutta ettei näistä uskalleta puhua ääneen ?

Jotenkin, vaikkei kuitenkaan ole, vaihdevuodet kuumine aaltoineen on tabu. Jos ei tabu, niin mystinen aihe vähintäänkin.

Kuva: Juho Tirkkonen, Meikki ja hiukset : Katja Teinilä

 

Viime kesänä oltiin autossa Harrin kanssa ja minulle tuli kuuma. Kysyin Harrilta että tuliko autoon jotenkin kuuma. Hän katsoi minua hymyillen ja sanoi, että ei tullut. Sillä hetkellä tajusin, että se olenkin vain minä kenellä on yhtä äkkiä kuuma. Tajusin samalla että näitä yllättäviä ” vain minulla on kuuma” -hetkiä on kesän aikana ollut enemmänkin. Varasin samantien ajan gynekologille. Kävin siellä jutustelemassa  sekä tarkastuksessa. Sain lohdutuksekseni kuulla että olen terve 46 -vuotias nainen ja kaikki nämä oireet ovat ihan normaalia tässä iässä. Ystävilleni totesin että ” No, nyt mulla sit alko tulla niitä hiton kuumia aaltoja. ”

Syksy ja talvi meni oikeastaan ihan normaalisti ilman sen kummempia oireita ja unohdin koko jutun. Minun työ on hyvin liikkuvaista ja tekemistä riitti. Alkuvuosi meni minuuttiaikataululla kun alettiin kuvaamaan Matkalla Miss Suomeksi -sarjaa Miss Suomi 2020 -kilpailun käynnistyessä sekä Miss Plus Size -kilpailu startattiin. Näiden lisäksi meidän tulevia häitä suunniteltiin toden teolla. Töitä oli niin paljon ettei siinä oikeastaan ollut aikaakaan itseään sen enempää kuunnella.

Maaliskuun alussa korona pysäytti koko maailman ja samalla loppui minun työkiireet.

Koronan myötä ollaan nyt kotoiltu huolella. Viimeisen kuukauden aikana olen huomannut kuumien aaltojen palanneen. Nyt viimeiset pari viikkoa ne on vierailleet joka yö, herättäen minut 3-6 kertaa yössä. Minulla ne tulee ja menee nopeasti mutta kuitenkin tulee niin kuuma että herään, potkin peiton pois, ” jäähdyn” , otan peiton takaisin ja nukahdan. Tämä toistuu läpi yön. Kaikki ketkä minut tuntee, tietää että olen varsinainen ”vilukissa”. Nukun pyjamassa ja villasukat on minun vakiovaruste melkein läpi vuoden. Rakastan peittoa ja kääriydyn siihen niin, että ainoastaan nenä näkyy 😉 Huoneen lämpötila mieluummin lähempänä 25 astetta kuin 15 astetta. Ehkäpä tämän ansiosta minun on helpompi jäähdyttää itseni nopeammin, vain heittämällä peitto pois… en tiedä. Elän siis hyvin hämmentävää aikaa kaikella tavalla tämän koronan keskellä.

Googlettamisen tuloksena löysin paljon tietoa vaihdevuosista ja niihin liittyvistä oireista.  Kaikki oireet on kuulema normaalia masennuksesta ylivilkkauteen, haluttomuudesta himokkuuteen. Kuukautiset voi tulla tai voi olla tulematta. Sydämentykytykset, unettomuus, nivelten kolotus,  levottomuus, väsymys….. ja mitä kaikkea näitä nyt sitten on. Oikeastaan nämä löydökset vaan lisäsivät minun halua etsiä ns. vertaistukea sekä kimmokkeen kirjoittaa tästä aiheesta. On tämä minullekin jännittävä sekä henkilökohtainen aihe puhua ääneen mutta tämä on  +45 -vuotiaan naisen elämää.

Muutamia oleellisia kysymyksiä, joihin saa hyvin ympäripyöreitä vastauksia:

Kauanko tämä kestää ? Sitähän ei kukaan osaa sanoa koska toisilla kestää pari kuukautta ja toisilla voi kestää yli kymmenen vuotta. hmmm…

Tuleeko muita oireita ? No ei voi tietää etukäteen. Kiva…

Voiko tätä oloa helpottaa millään ?  Ainakin säännöllinen ruokailu, liikunta jne.. Joogan sanotaan erityisesti auttavan. ( Tästä olin iloinen, koska itse löysin joogan muutama vuosi sitten. ) Tietyillä hormonihoidoilla tietyssä vaiheessa. Kaikki on tässäkin hyvin yksilöllistä.

Summa Summarum:

Olen 46 -vuotias Nainen, äiti ja yrittäjä.  Olen aina elänyt ns. täysillä jokaista vuotta, ilman sen suurempia ikäkriisejä. Päätän ottaa tämän ajan vastaan sellaisena kuin se tulee. Haen apua ja helpotusta jos koen, että apua tarvitsen. Toistaiseksi pärjään oikein mainiosti, kun tiedostan mitä kropassani tapahtuu. Uusi jännittävä aikakausi alkaa minun elämässä, näin uskon. Toivottavasti pystyn suhtautumaan itseeni yhtä rehellisesti, kuin tähänkin asti. Niin ja aion puhua tästä aiheesta ääneen. Minä luennoin ja koulutan itsetunnon vahvistamisesta. Johan se olisi kumma, jos minun pitäisi piilotella tahi hävetä tätä normaalia prosessia, jota kroppani käy läpi.

Valmistuin viime vuonna Valmentamon LCF Life Coach -valmentajaksi. Vuodesta jäi reppuun monta hyvää harjoitetta omankin mielen hallitsemiseen. Ennen kaikkea tärkeintä on aina pysähtyä miettimään ja kuulostelemaan omaa mieltään mistä mikäkin tuntemus johtuu.

Nyt edessä on mielenkiintoinen matka omaan kehoon ja mieleen. Saa nähdä miten kauan tämä kestää ja tuleeko mieli temppuilemaan. Uskon itseeni. Uskon että pystyn tämänkin hallitsemaan omalla positiivisella asenteellani.

 

Onneksi kesäkuussa, mikäli korona tilanne sen sallii, jatkuu Miss Suomi -kilpailu. Pääsemme myös jatkamaan Matkalla Miss Suomeksi -sarjan kuvauksia. More Than Beauty Academyn -etäkoulutuksen puitteissa on työtä riittänyt korona aikana mutta rehellisesti sanottuna, ikävä on jo töihin ja ihmisten luo.

Rauhaa ja Rakkautta,

Sunneva

P.s. Meillä ON häät elokuussa <3

 

 

 

 

 

 

 

7 Comments

  1. Hatunnosto rohkeudelle kirjoittaa kuumista aalloista!! Itse juuri samanikäinen ja samassa vaiheessa oleva nainen. Ehdottomasti pitäisi puhua enemmän tästä aiheesta.
    Kiitos

    1. Kiitos ja paljon tsemppiä meille kaikille <3
      Sunneva

  2. Iso kiitos tulee täältäkin ❤️ Mahtavaa että asiaa tuodaan esille

  3. Kiitos ihanasta kirjoituksesta Tämä on niin ajankohtaista meille monelle ja ihanaa että joku uskaltaa tästä puhua ❤️ Kiitos Sunneva tästä, olet rohkea ja upea nainen.

    1. Kiitos sinulle ihanasta kommentista <3 iloa ja valoa elämään <3

Kommentointi suljettu